sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Luontopolun varrelta


Ihmeellistä, että ihan pian on kesäkuu. Täällä ainakin on ollut niin viileää ja sateista, etten ole lainkaan ehtinyt orientoitua siihen, että toukokuu on jo näin pitkällä. Onneksi tänään saatiin aurinkoa eilisen myrskyn tilalle. Esikoinen meni synttäreille, jotka pidettiin merenrannalla erään yhdistyksen huvilalla. Sillä välin me toiset mentiin lähellä sijaitsevalle luontopolulle patikoimaan. Siellä avautui ihana kesä, vihreys, luonto ja rauha. Huh, miten olen kaivannut metsän rauhaa. Tein taas kahdeksan päivän työputken ja mies on ollut talolla, joten kaikki tällainen ylimääräinen on jäänyt. Tuolla käveltiin pitkin pitkospuita ja syötiin nevan laidalla eväät. Metsässä oli lämmin, vaikka rannalla tuulikin. Tuli kyllä sellainen olo, että ihan oikeasti ollaan ihan just nyt kesässä ja kesän ihanuuksissa, saadaan kaivaa esiin lierihatut ja sandaalit, avata parvekkeen ovi ja antaa kesätuulen puhaltaa sisään, herätä aamuisin aurinkoon ja tehdä kesän eka mansikkakakku. Mökillekin päästään varmaan pian, laiturinnokalle istumaan ja liottamaan varpaita mereen. 
Joko te olette tajunneet tämän ihanuuden lähestyvän? ;)

Retkeltä tallentui kännykän kameralla seuraavanlainen sarja sekä vähän luonnonkasveja maljakkoon. Ja viimeinen kuva on äitini kukkapenkistä, sinne lykätyt helmililjat kukkivat vuodesta toiseen. Niitä ei siis kannata heittää lakastumisen jälkeen pois, vaan pistää puutarhaan.






12 kommenttia:

  1. Voi miten ihania kuvia sinulla !!! - olet varmaan blogistani huomannut,että aika kypärä kallellaan olen toukokuun kelien suhteen - toppahaalarissa kuljen ja touhuan ja marisen. Mutta kyllä minä totuuden nimissä uskon siihen itsekin mistä juuri haaveilit - tulee se, kesä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkuu ja täällä on satanut, nyt paistaa aurinko, mutta tuuli puhaltaa myrskylukemissa, joten yhä odotellaan sitä kesää...

      Poista
  2. Tänään, kun jäädyin sataman leikkipuistossa Poikasen kanssa, oli usko kesän tulemiseen aikalailla koetuksella... Mutta kotipihan suojassa ei tuullut niin kovaa ja kun ilta-aurinko lämmitti mukavasti keinussakiikkujia ja kärhöstäkin löytyi jo isoja nuppuja, niin kyllä siinä aavistus kesästä oli selvästikin ilmassa ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnossa kyllä huomasi kesänmerkit, mutta välillä kun katsoo vaan ulos ikkunasta, niin vihreys on kyllä lisääntynyt, mutta lämpötila ei, eikä tuolla sateen tai myrskytuulen keskellä vieläkään kovin kesäiseltä näytä. Pöh.

      Poista
  3. ♥juu, minäkin sanon, että ihanat kuvat!

    VastaaPoista
  4. Kauniit ja herkät kuvat. Luonto on kyllä parhaita asioita mitä olla voi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto on tärkeä! Onneksi meillä on mökki, jossa pääsee aika hyvin luonnon keskelle, muuten en varmaan niin keskustan tuntumassa haluaisikaan asua kuin missä uusi talomme sijaitsee.

      Poista
  5. Tulipa kesäinen olo näistä. Etenkin tuosta ensimmäisestä, ihan puhdasta kesämökkitunnelmaa. Sitten tuo lehtikuva tummalla pohjalla on loputtoman kaunis luontokuva. Jaksaisin katsella sitä vaikka kuinka kauan...

    Tänään taisin tajuta, että kesä tulee. Miehen kesäloma on ihan nurkan takana ja itselläkin on yksi työ päättymäisillään. Nyt kun vaan riittäisi aurinkoa ja lämmintä, niin eikös niitä varpaita pääsisi liottelemaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt taas tuulee niin kovaa, etten pistäisi kyllä pikkuvarvastakaan veteen, hrr.
      Mutta toivotaan, että kesäkelitkin saadaan! Ja kiva, kun tykkäsit kuvista, luontopolulla oli niin rauhoittavaa kuljeskella, että kuviksikin päätyi tuollaisia yksittäisiä ja tunnelmaltaan harmonisia otoksia, tai siihen ainakin pyrin.

      Poista

Kommentointi on luvallista, jopa suotavaa! :)